Pohjoismaiset mestaruuskilpailut pidettiin lopultakin Suomessa, Ahvenanmaalla 9.-14.8.2022. Mukana oli ennätysmäärä lähtöjä ja ratsukoita Islannista, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Färsaarilta ja tietenkin Suomesta.
Tiimistämme mukaan maajoukkueeseen oli valittu nuorista Gerda-Eerika, Miina ja Veera, senioreihin Laura sekä sportiin että Gaedingakepniin.
Matka Ahvenanmaalle sujui hyvin, kaikki hevoset matkustivat rutiinilla ja paikalla oltiin jo viikonloppuna kun kisat alkoivat tiistaina.
Ensimmäisenä tiimistä aloitti Miina ja Freir heti tiistaina nelikäynnin karsinnoissa.
Hyvästä suorituksesta he saivat pisteet 6,43 ja paikan suoraan A-finaaliin kolmannelta sijalta.
Keskiviikkona jatkui ratsukon urakka nelikäynnissä ja nyt sijalta 10. pistein 6,30 varmistui myös B-finaalipaikka, mahtavaa!
Lauran ja Hélan vuoro nelikäynnissä.
Hieno suoritus, mutta pisteet jäivät 5,97, joten ratsukko ei saanut finaalipaikkaa. Tämä oli myös Lauran ensiesiintyminen kansainvälisellä areenalla ja taso täällä on senioreissa jäätävä.
Iltapäivästä oli vuorossa PP1 eli tyylipassi, mukana Kerttu sekä Veera. Vaikea passilaji, jossa arvostellaan pistein passin laatua että siirtymistä/hidastusta, mutta pisteisiin vaikuttaa kuitenkin myös merkittävästi juostu aika. Kaksi juoksua ja niistä saadut pisteet lasketaan yhteen. Tämä on erittäin vaikea laji, joka oikeastaan vaatii kaikkien osioiden onnistumista molemmilla kerroilla jos mielii hyvää tulosta pisteissä.
Ensiksi ratsasti Veera ja tämä oli hänen ensimmäinen lähtönsä kansainvälisellä tasolla, -voit vain arvata paljonko oli perhosia vatsassa..
Tyylikäs suoritus tilanteessa, alusta 5,0, passin laadusta 5,5 ja 6,0, hidastuksesta 4,0, aika (100m) 10,2 ja näistä kokonaispisteet ensimmäisestä 4,92 , hieno alku!
Kertun vuoro:
Svala ei arvosta kovin alkuja eikä loppuja, mutta passin juoksemista kyllä. Alku ja loppu jäivät 0,0 ja 1,0 arvoisiksi, mutta passin laadusta 2*7,5pistettä ja aika huima 8,1sekuntia! Pisteitä juoksusta kertyi näiden ansiosta 5,92.
Toinen juoksu päätyi molemmilla ratsukoilla rikkoon, joten kokonaispisteissä jäivät ratsukkomme sijoille 11. ja 15. (18 ratsukkoa). Veeran 11. sija oli ensikertalaiselle upea suoritus vaikka toki jäi taatusti harmittamaan toisen juoksun rikkoontuminen, mutta kuten sanottu, tämä on laji, joka vaatii ”täydellistä” onnistumista. Parhaaseen suoritukseen tähdätessä on harmillisen usein tyydyttävä tilanteeseen että tulee myös nollia.
Oltiin jo torstaissa, Laura ja Héla radalle, vuorossa oli T2 luokka, jossa ratsastetaan viimeinen osio ilman ohjaskontaktia. Ensimmäinen kierron vapaavalintaista tölttiä, toinen kierros hidasta, minkä jälkeen suunnanvaihdos.
Ratsukko suoritti kylmähermoisesti tasollaan mutta finaalipaikkaan se aivan riittänyt. Kaunis ja ”virheetön” suoritus, pisteitä 6,0-7,5 ja kokonaispisteet 6,43 oikeuttivat luokassa tällä kertaa12. sijaan. Upeat Laura ja Héla!
Laura pääsi iltapäivästä vielä toisenkin kerran radalle, nyt ratsunaan Gilda ja laji vaihtui Gaedingakepnin A-flokkuriin. Kyseessä on islantilainen kilpailumuoto, jossa askellajien lisäksi ko. luokassa arvostellaan myös hevosen viljakkuus ja muoto ratsastettaessa. Suoritus arvostellaan pidemmällä 300m ovaalilla (sport-luokissa 250m) jossa ratsukot esittävät parastaan pitkillä suorilla, päätyjä ei arvostella. Passi esitetään passisuoralla. Luokan ideana on näyttää hevosen parasta osaamista ja se on erittäin vauhdikas ja näyttävä. Toivottavasti lajin suosio nousee myös Suomessa tulevaisuudessa.
Ja hienosti Laura ratsasti myös näyttävän Gildan. Tämä oli heidän toinen suorituksensa Gaedingakepnissä koskaan ja ensimmäinen ovaalilla. (kilpailu voidaan suorittaa myös suoralla edestakaisin ratsastaen). Pisteet 8,250 ja B-finaaliin!
Perjantai alkoi P1 luokalla eli pitkällä 250m passilla, jonka lähtö on kopeista pareittain, 2 lähtöä + 2 lähtöä seuraavana päivänä. Mukana Veera ja Kerttu.
Ensimmäisestä juoksusta kumpikaan ei valitettavasti saanut aikaa vaan hevoset rikkoivat laukalle.
Toinen lähtö tuotti tulosta.
Tässä Kertun ja Svalan näyttö, aika 23,63sek!
Veera ja Hekla eivät saaneet toista juoksua ehjänä maaliin ja jäivät odottamaan seuraavaa päivää.
Lauantaina oli vuorossa Lauralla GDA B-finaali Gildalla. Lauran ensimmäinen finaali lajissa koskaan! Suomessa kun ei aiemmin ole finaaleita päästy järjestämään, joten olipa jännittävä paikka tutustua asiaan. Ratsukko pysyi hyvin mukana kyydeissä, mutta ehkä kokemusta olisi suonut olla enemmän, jotta olisi saanut finaalista kaiken irti. Pisteet samat kuin karsinnoissa parannettuna 0,01 eli 8,260.
Päivän viimeisenä juostiin P1 jälkimmäiset kaksi juoksua eli pian nähtäisiin kuka oli nopein eli voittaa kisan. Johdossa oli Kerttu ja Svala ajallaan 23,63sek ja toisena Ruotsin Inka Kelahaara ajalla 24,14sek. Kerttu oli eilisen jäljiltä laskenut että todennäköisesti kukaan ei alita hänen aikaansa ja jäi pois lauantain juoksuista säästäen Svalan voimia seuraavaan luokkaan. Sen sijaan Veeralla oli vielä aika saamatta ja näytön paikka. Tätä ei yhtään helpottanut tilanne että Hekla oli edellisenä päivänä pelästynyt kopissa ja herkkänä hevosena siitä järkyttynyt ja epävarma koko lähtötelineestä. Mutta niin vain tiimi työsti asiaa ja tamman mieli saatiin rauhoittumaan ja Hekla muuttamaan mielipiteensä.
Hieman jäi Hekla vielä pomppimaan kopista lähdön jälkeen, Veera auttoi hevosen kuitenkin passiin ja loppujuoksu sujui oikein hyvin. Toki aika jäi nyt hitaaksi, mutta hyväksytty suoritus ! Loppujen lopuksi he sijoittuivat seitsemänsiksi, oiva suoritus!
Mutta niin kuin oli Kerttu laskelmoinut, ei nopeampaa aikaa lauantaina juostu ja niin pääsi ratsukko kauan himoitsemalleen paikalle ottamaan vastaan kultamitalin ja asiaan kuuluvat muut palkinnot. Kultaa Suomeen arvokisoista, tätä oli kaivattu pitkään!
Ei ollut Kerttu ehtinyt kuitenkaan puhetta miettimään vaan esiintyi taatusti spontaanisti haastattelijan kysyessä oliko hän odottanut voittavansa kisat. No KYLLÄ ja lisäsi vielä hieman kainosti että oli ajatellut voitaa kenties huomisenkin luokan. Kanssakilpailijoiden ilmeistä pystyi lukemaan pientä hämmentyneisyyttä ?
Sunnuntai, viimeinen kisapäivä. Aamu alkoi jälleen passeilla, nyt vuorossa P2 eli speedpassi, 100m aikajuoksu, nopein aika voittaa, kaksi yritystä per ratsukko. Mukana Veera ja Kerttu.
Ensimmäinen juoksu, Kerttu siirsi varmoin ottein Svalan passiin hyvissä ajoin ennen merkkiä ja he liisivät kirjaimellisesti koko suoran upeaa passia. Ajaksi tuli tällä kertaa 8,04 sekuntia, mikä sai heidät johtoon ensimmäisellä kierroksella.
Toinen kierros juostiin käänteisessä järjestyksessä eli ilman aikaa olevat ja sen jälkeen hitaimmasta nopeinpaan, joten jännitys tiivistyi loppua kohden kutkuttavasti.
Veera ei saanut ensimmäisestä juoksusta aikaa, joten toisella oli onnistuttava. Rauhallisesti hän kiihdytti Heklan ilman laukkaa suoraa passiin ja niin he saivat tästäkin luuokasta hyväksytyn suorituksen. Upeaa työtä ensikertalaiselta ja etenkin kun Heklan ”passihevosmoodi” oikeastaan löytyi vasta loppukesästä, tämä oli huikea suoritus molemmilta. P2 aika oli 9,55 ja sijoitus 11.
Sitten oli jäljellä kaksi viimeistä ja nopeinta ratsukkoa. Inka Kelahaaralla oli pohjalla aika joka oli vain 0,07 sekuntia hitaampi Kertun ja Svalan aikaa.
Inka ja ratsunsa Bida fra Ríp tekivät kaikkensa, mutta toisen juoksun aika oli sama 8,14, joten viimeisenä ratsastaja Kerttu saattoi vain nauttia ja tuulettaa. Yhdellä kädellä saatiin sama aika kuin Inkalla, joten ilmeisesti kiristämisen varaakin vielä olisi ollut. Mutta tämä jää nähtäväksi myöhemmin, nyt ratsukko teki minkä oli päättänyt ja hurraata huudamme!
Vielä oli mitalinälkää jäljellä kun iltapäivästä oli vuorossa nuorten T1 finaali, mitä tekisi Miina ja Freir, heillä oli 3 sija pohjalla ja tiedossa Freirin tapa kasvaa finaalissa. Toki odotukset olivat varovaisia, tällaisessa seurassa ei ollut ratsukolla kokemusta ja tiedossa oli että täysillä pitää nyt mennä. Niin mentiinkin
Viimeisen osion toinen kierros vei tikkarin suusta ja oli vain todettava että upeaa menoa siihen asti ja ensi kerralla toivottavasti on jo helpompaa. Miina ja Freir herättivät kyllä ihastusta ja veikkaan että ”meni vihkoon” monella. Komea debyytti joka tapauksessa ja lopun vaikeuksista huolimatta pisteet silti 6,56 ja 4. sija.
Näin oli tiimin suoritukset tehty ja aika palata kotiin. Koko joukko saa olla ylpeitä itsestään, kisat olivat kaikille taatusti ikimuistoiset. Kertulle vihdoin ansaitut voitot, kaksinkertainen pohjoismaiden mestaruus ja muille hyviä kokemuksia ja sijoituksia, nälkä päästä kenties vuoden päästä MM-kilpailuihin Hollannin Oirschottiin!
Kiitokset kaikille ratsastajien henkilökohtaisille tukijoille ja sponsoreille, 5G Horses tiimiä ovat kaudelle tukeneet:
Speedex
Landmännen Agro JS Perttula
Hevosurheilu
Kaakkolan tila
